Saavutettavat kotisivut tarkoittavat sivuja, joita pystyy käyttämään myös silloin, kun näkö on heikko, hiiri ei ole käytössä tai puhelinta luetaan kirkkaassa auringonpaisteessa. Aihe nousi otsikoihin kesällä 2025, kun uudet esteettömyysvaatimukset tulivat voimaan — ja moni yrittäjä jäi miettimään, koskeeko tämä nyt myös hänen sivujaan.
Lyhyt vastaus useimmille: ei koske, ainakaan lain velvoittamana. Pitkä vastaus on kiinnostavampi, koska saavutettavuuden perusasiat kannattavat silti — ne ovat samoja asioita, jotka tekevät sivuista selkeät kaikille asiakkaille. Käydään läpi, ketä laki oikeasti koskee, mitä perusasiat ovat käytännössä ja mistä kannattaa aloittaa.
- Tavallista yrityksen esittelysivustoa laki ei yleensä koske — digipalvelulaki kohdistuu julkiseen hallintoon.
- Kesäkuun 2025 esteettömyysvaatimukset koskevat tiettyjä kuluttajapalveluita, eivätkä palvelujen osalta mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää).
- Perusasiat ovat helppoja: kontrasti, kuvien tekstivastineet, selkeä otsikkorakenne, näppäimistöllä liikkuminen ja kuvaavat linkkitekstit.
- Sama työ auttaa myös Googlessa ja tekee sivuista selkeämmät kaikille — ei siis pelkkä lakikysymys.
Mitä saavutettavuus tarkoittaa kotisivuilla?
Saavutettavuus tarkoittaa, että sivun sisältö on käytettävissä mahdollisimman monella tavalla. Käytännössä se on pieniä asioita: teksti erottuu taustasta, kuvilla on sanallinen vastine, otsikot ovat oikeassa järjestyksessä ja sivulla pystyy liikkumaan myös näppäimistöllä. Mitään erillistä "saavutettavuustilaa" ei rakenneta — sivut vain tehdään alusta asti selkeiksi.
Kenelle siitä on hyötyä
Ensimmäisenä tulevat mieleen näkövammaiset, jotka käyttävät ruudunlukuohjelmaa. Joukko on kuitenkin paljon laajempi: ikääntyvä asiakas, jolla lukulasit ovat toisessa huoneessa, kiireinen ihminen joka lukee puhelinta bussissa, tai kuka tahansa jonka hiiri on juuri lakannut toimimasta. Kun sivut toimivat näissä tilanteissa, ne toimivat kaikille muillekin.
WCAG lyhyesti
WCAG on kansainvälinen ohjeistus verkkosisällön saavutettavuudesta, ja se on myös Suomen lainsäädännön tekninen mittatikku. Saavutettavuusvaatimukset.fi-sivuston mukaan digipalvelulain vaatimustaso on WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerit, jotka tulevat eurooppalaisesta EN 301 549 -standardista. Termi kuulostaa tekniseltä, mutta sisältö on arkista: kontrastia, rakennetta ja selkeyttä.
Koskeeko saavutettavuuslaki yrityksesi kotisivuja?
Tässä kohtaa moni artikkeli pelottelee. Katsotaan sen sijaan, mitä viranomaiset oikeasti sanovat — Suomessa on kaksi eri kokonaisuutta, ja ne koskevat eri toimijoita.
Digipalvelulaki koskee julkista hallintoa
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkisen hallinnon organisaatiot ja eräät julkista tehtävää hoitavat toimijat noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia verkkopalveluissaan. Tavallinen yksityinen yritys, joka esittelee palvelunsa omilla sivuillaan, ei kuulu tähän joukkoon. Jos yrityksesi hoitaa jotain julkista tehtävää tai saa merkittävää julkista rahoitusta, tilanne kannattaa tarkistaa erikseen.
Esteettömyysvaatimukset 28.6.2025 alkaen
Kesäkuussa 2025 alkoi soveltua uusi kokonaisuus, joka ulottuu myös yksityiselle sektorille. Se ei kuitenkaan koske kaikkia yrityksiä, vaan tiettyjä tuotteita ja palveluita. Traficomin mukaan palveluista mukana ovat muun muassa sähköinen viestintä, audiovisuaalisiin sisältöihin pääsyn tarjoavat palvelut, matkustajaliikenteen palvelut, pankkipalvelut ja sähkökirjat — sekä eräät muut kuluttajille suunnatut verkkoasioinnin palvelut.
Kokoraja rajaa joukkoa lisää. Traficom toteaa suoraan: "Palvelujen esteettömyysvaatimuksia ei sovelleta mikroyrityksiin." Mikroyritykseksi lasketaan yritys, jossa on alle 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa. Tuotteita koskevat vaatimukset sen sijaan koskevat myös mikroyrityksiä.
Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle yrittäjälle
Jos olet putkimies, kampaaja, tilitoimisto tai konsultti ja sivuillasi esitellään palvelut ja yhteystiedot, laki ei todennäköisesti velvoita sinua mihinkään. Sinun ei siis tarvitse ostaa erillistä auditointia tai maksaa "lakipaketista". Jos taas toimit yllä olevilla toimialoilla tai yrityksesi on kokorajan yläpuolella, vaatimukset kannattaa käydä läpi viranomaisen ohjeista tai kysyä neuvoa.
Miksi saavutettavuus kannattaa, vaikka laki ei velvoittaisi
Lain ulkopuolellakin on hyvä syy tehdä sivuista selkeät: asiakas, joka ei saa selvää tekstistäsi, ei ota yhteyttä. Suomen väestö ikääntyy, ja yhä isompi osa asiakkaistasi lukee sivujasi puhelimen ruudulta tilanteissa, joissa keskittyminen on puolittaista. Pieni kontrastin parannus tai isompi tekstikoko voi olla ero yhteydenoton ja poistumisen välillä.
Toinen syy on löydettävyys. Moni saavutettavuuden perusasia on sama asia, jota hakukone arvostaa: selkeä otsikkorakenne, kuvaavat linkkitekstit ja sisältö tekstimuodossa. Kun teet sivuista helpommin luettavat ihmiselle, teet ne samalla helpommin ymmärrettäviksi koneelle — ja se tukee sitä, että yritys löytyy Googlesta. Sama pätee sisältöön: selkeästi kirjoitetut tekstit ja huolella valitut kuvat palvelevat molempia yhtä aikaa.
Kolmas syy on käytännöllinen. Saavutettavuuden perusasiat on halvinta tehdä silloin, kun sivuja rakennetaan — jälkikäteen korjaaminen tarkoittaa usein rakenteen purkamista. Jos sivusi ovat vanhat ja niitä ollaan muutenkin uusimassa, tämä on luonteva hetki laittaa asiat kerralla kuntoon. Aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa kannattaako vanhat kotisivut uusia.
Saavutettavuuden perusasiat kotisivuilla
Nämä kuusi asiaa kattavat suurimman osan arjen tilanteista. Yksikään ei vaadi erikoisosaamista — ne ovat päätöksiä, jotka tehdään sivuja rakennettaessa.
Vaalean harmaa teksti valkoisella taustalla näyttää tyylikkäältä suunnittelijan näytöllä ja katoaa asiakkaan puhelimesta ulkona. Tumma teksti vaalealla taustalla on tylsä mutta toimiva valinta.
Jokaiselle sisältöä kantavalle kuvalle kirjoitetaan lyhyt teksti, joka kertoo mitä kuvassa on. Ruudunlukuohjelma lukee sen ääneen, ja se näkyy myös silloin kun kuva ei lataudu.
Sivulla on yksi pääotsikko ja sen alla väliotsikot loogisessa järjestyksessä. Otsikoita ei valita sen perusteella, mikä näyttää sopivan kokoiselta, vaan sen mukaan mikä on sisällön hierarkia.
Tabulaattorilla kannattaa päästä läpi valikon, linkkien ja lomakkeen, ja kohdistuksen tulee näkyä. Tämä auttaa myös silloin, kun hiiri on kadoksissa tai käsi on kipsissä.
"Lue lisää hinnastosta" kertoo enemmän kuin "klikkaa tästä". Ruudunlukuohjelman käyttäjä voi selata pelkkiä linkkejä, jolloin irralliset "tästä"-linkit eivät kerro mitään.
Hinnasto tai yhteystiedot kuvatiedostona eivät suurene, eivät luetu ääneen eivätkä löydy hausta. Sama tieto tekstinä palvelee kaikkia — ja on myös helpompi päivittää.
Näin testaat sivusi itse muutamassa minuutissa
Saavutettavuuden perustason tarkistamiseen ei tarvita erikoisohjelmia. Suurenna selaimen zoomia 200 prosenttiin ja katso, pysyykö teksti luettavana ja mahtuvatko napit vielä ruudulle. Selaa sivu läpi tabulaattorilla ja seuraa, näkyykö kohdistus koko ajan. Avaa sivu puhelimella ulkona ja katso, erottuuko teksti. Lopuksi lue sivun linkit ääneen ilman ympäröivää tekstiä — jos joukossa on useita "tästä"-linkkejä, tiedät mitä korjata.
Nämä samat testit paljastavat yleensä myös sen, toimivatko sivut mobiilissa. Suurin osa asiakkaistasi tulee puhelimella, joten kannattaa aloittaa siitä. Jos jokin kohta tuntuu hankalalta jo omilla sivuillasi, jonka sisällön tunnet ulkoa, se on takuulla hankala asiakkaalle joka näkee sivun ensimmäistä kertaa.
Haluatko selkeät kotisivut ilman säätöä?
Teemme sivut valmiiksi puolestasi — selkeä rakenne, luettava teksti ja toimiva mobiilinäkymä sisältyvät hintaan. Näet esikatselun 1–2 arkipäivässä, maksutta ja sitoumuksetta.
Pyydä maksuton esikatselu →Tarvitaanko sivuille saavutettavuusseloste?
Saavutettavuusseloste on julkinen kuvaus siitä, kuinka saavutettava palvelu on ja mitä puutteita siinä tiedetään olevan. Se kuuluu niille toimijoille, joita digipalvelulaki koskee — eli käytännössä julkiselle hallinnolle. Tavallisen yrityksen esittelysivustolla selostetta ei yleensä tarvita, eikä sen puuttuminen ole ongelma.
Jos taas kuulut lain piiriin, seloste tehdään palvelun arvioinnin pohjalta ja siinä kerrotaan myös, miten käyttäjä voi antaa palautetta puutteista. Tämän tyyppiset velvoitteet kannattaa tarkistaa suoraan viranomaisen ohjeista eikä blogeista — myöskään tästä.
Paljonko selkeät kotisivut maksavat?
Meillä hinta on kiinteä: 350 € kertamaksu ja 25 €/kk ylläpito, ja sivut tehdään puolestasi. Saavutettavuuden perusasiat eivät ole lisäpalvelu tai erillinen paketti — selkeä rakenne, luettava teksti ja toimiva mobiilinäkymä kuuluvat siihen, että sivut on tehty kunnolla.
Kun näitä perusasioita myydään erikseen kalliina "auditointina" pienyritykselle, jota laki ei edes koske, kannattaa kysyä tarkentavia kysymyksiä. Ostajan kannattaa tietää oma tilanteensa: useimmille pienyrityksille kyse on sivujen laadusta, ei lakivelvoitteesta.
Ylläpidon 25 €/kk sisältää verkkotunnuksen, palvelintilan, varmuuskopiot ja sähköpostin — sekä sen, että muutostoiveen voi lähettää meille ilman että itse opettelee mitään. Mitä ylläpito käytännössä sisältää on avattu omassa artikkelissaan, ja hinnoittelu tarkemmin artikkelissa paljonko kotisivut maksavat. Palvelun kokonaisuuteen voi tutustua myös kotisivut pienyritykselle -sivulla.
Näin etenet
- Tarkista koskeeko laki sinua. Julkinen tehtävä tai lain piirissä oleva palveluala ja yli 10 työntekijää — jos molemmat toteutuvat, selvitä vaatimukset viranomaisen ohjeista.
- Katso sivuja puhelimella ulkona. Jos teksti katoaa auringossa tai napit ovat liian pieniä, kontrasti ja koko ovat ensimmäinen korjaus.
- Kokeile tabulaattoria. Selaa sivu läpi pelkällä näppäimistöllä ja katso, näkyykö kohdistus ja pääseekö lomakkeeseen asti.
- Korjaa tekstit ja kuvat. Siirrä kuvissa oleva tieto tekstiksi ja kirjoita kuville lyhyet vastineet.
- Pidä perusasiat mukana jatkossa. Kun sivuja päivitetään, samat säännöt pätevät uusiin sivuihin — helpompaa kuin korjata kaikki kerralla myöhemmin.
Usein kysytyt kysymykset
Koskeeko saavutettavuuslaki pienen yrityksen kotisivuja?
Tavallista yrityksen esittelysivustoa laki ei yleensä koske. Digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset kohdistuvat julkiseen hallintoon ja eräisiin julkista tehtävää hoitaviin toimijoihin. Kesäkuussa 2025 voimaan tulleet esteettömyysvaatimukset koskevat tiettyjä kuluttajapalveluita, ja palvelujen osalta ne eivät koske mikroyrityksiä.
Mikä on mikroyritys esteettömyysvaatimuksissa?
Mikroyrityksessä on Traficomin mukaan alle 10 työntekijää ja vuosiliikevaihto enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa. Palvelujen esteettömyysvaatimuksia ei sovelleta mikroyrityksiin, mutta tuotteita koskevat vaatimukset koskevat myös niitä.
Mikä WCAG on?
WCAG on kansainvälinen ohjeistus verkkosisällön saavutettavuudesta. Suomen digipalvelulaissa vaatimustaso on WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerit, jotka tulevat eurooppalaisesta EN 301 549 -standardista. Käytännössä kyse on kontrastista, otsikkorakenteesta, näppäimistökäytöstä ja vastaavista perusasioista.
Tarvitseeko yrityksen sivuille saavutettavuusselosteen?
Saavutettavuusseloste kuuluu niille toimijoille, joita digipalvelulaki koskee. Tavallisen yrityksen esittelysivustolla sitä ei yleensä tarvita. Jos yritys hoitaa julkista tehtävää tai tarjoaa lain piiriin kuuluvaa palvelua, seloste kannattaa tehdä ja tarkistaa vaatimukset viranomaisen ohjeista.
Auttaako saavutettavuus hakukonenäkyvyyttä?
Moni saavutettavuuden perusasia tukee myös löydettävyyttä. Selkeä otsikkorakenne, kuvaavat linkkitekstit, kuvien vaihtoehtoiset tekstit ja tekstimuotoinen sisältö auttavat sekä ruudunlukuohjelmaa että hakukonetta ymmärtämään sivun. Sama työ palvelee siis molempia.
Yhteenveto: kyse on laadusta, ei pelkästä laista
Useimpia pienyrityksiä saavutettavuuslaki ei velvoita: digipalvelulaki koskee julkista hallintoa, ja kesäkuun 2025 esteettömyysvaatimukset kohdistuvat tiettyihin kuluttajapalveluihin — eivätkä palvelujen osalta mikroyrityksiin lainkaan. Tämä on hyvä tietää, ettei ostaisi ratkaisua ongelmaan jota ei ole.
Perusasiat kannattaa silti tehdä. Riittävä kontrasti, kuvien tekstivastineet, selkeä otsikkorakenne ja toimivat linkkitekstit tekevät sivuista helpommat kaikille asiakkaille — ja auttavat samalla löydettävyydessä. Kun sivut tehdään kerralla kunnolla, tätä ei tarvitse korjata jälkikäteen.