Saako kotisivuihin ELY- tai Leader-tukea?

Julkista tukea kotisivuihin ei ole olemassa yhtenä valmiina avustuksena, jota yritys hakisi verkkosivuja varten. Sen sijaan on kaksi reittiä, joita pitkin pienyritys voi hakea rahoitusta kehittämiseen: elinvoimakeskusten yritysrahoitus ja Leader-ryhmistä haettava maaseudun yritysrahoitus. Kummallakin on omat ehtonsa, ja kotisivut osuvat niihin vain tietyissä tilanteissa.

Olemme tehneet Kotisivut.fi-palvelun kautta yli 300 kotisivua pienyrityksille, ja kysymys tuesta nousee esiin erityisesti pienemmillä paikkakunnilla, joissa sivusto on aito investointi. Tämä artikkeli kertoo, mitä nämä kaksi reittiä ovat, mihin niitä tyypillisesti haetaan, miten haku etenee ja mikä on se yksi sääntö, jonka rikkominen kaataa hakemuksen varmimmin. Voimassa olevat ehdot kannattaa aina tarkistaa rahoittajan omilta sivuilta, koska ne muuttuvat ohjelmakausien ja hakujen mukana.

ELY-keskuksista tuli elinvoimakeskuksia

Jos etsit tietoa ELY-tuesta, kannattaa tietää yksi asia, ennen kuin luet mitään vanhempaa ohjetta. Valtioneuvosto kertoi 10.12.2025 tiedotteessaan, että vuodenvaihteessa toteutuva valtion aluehallintouudistus korvaa 15 ELY-keskusta kymmenellä elinvoimakeskuksella. Rahoituspalvelut jatkuvat, mutta nimi ja yhteystiedot ovat vaihtuneet.

Käytännössä tämä näkyy siinä, että vanha osoite ely-keskus.fi ohjautuu elinvoimakeskusten sivustolle. Hakukoneessa vanha sana toimii siis edelleen, mutta hakemus jätetään elinvoimakeskukselle. Vanhoissa oppaissa ja blogikirjoituksissa lukee yhä ELY, ja juuri siksi kaikki luvut ja ehdot kannattaa tarkistaa alkuperäiseltä sivulta eikä toisen käden lähteeltä.

Yrityksen kehittämisavustus ja mitä se kattaa

Elinvoimakeskusten yritysrahoituksesta puhuttaessa esiin nousee yleensä yrityksen kehittämisavustus. Sitä myönnetään hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun tai uudistumiseen, kansainvälistymiseen, innovaatiotoimintaan, osaamisen vahvistamiseen, tuottavuuteen tai digitaaliseen liiketoimintaan. Avustusta voidaan myöntää pääsääntöisesti vain pk-yrityksille, ja myöntäminen on harkinnanvaraista.

Verkkosivut rajautuvat tämän avustuksen ulkopuolelle

Tässä kohtaa on syytä olla suora, vaikka se olisi meille myyjänä epämukavaa. Elinvoimakeskus vastaa omilla sivuillaan kysymykseen tuen käytöstä markkinointiin näin: yrityksen kehittämisavustusta ei voida myöntää myyntiin ja markkinointiin, esimerkiksi mainoskampanjoihin, yritysilmeen suunnitteluun, verkkosivujen tekemiseen. Jos siis suunnittelet pelkkien kotisivujen hankintaa, tämä avustus ei ole se reitti.

Kehittämisavustus sopii sen sijaan laajempiin hankkeisiin, joissa yritys kehittää uusia tuotteita tai palveluita, uudistaa toimintatapojaan tai valmistautuu kansainvälistymään. Hankkeen tulee erottua yrityksen tavanomaisesta toiminnasta omaksi projektikseen, jolla on tavoitteet, toimenpiteet, kustannusarvio ja aikataulu.

Leader-ryhmät ja maaseudun yritysrahoitus

Toinen reitti on maaseudun yritysrahoitus, jota haetaan joko omasta Leader-ryhmästä tai elinvoimakeskuksesta. Leader Suomen mukaan ryhmiä on 52, ja niiden lisäksi Ahvenanmaalla toimii Leader Åland. Ryhmät ovat paikallisia yhdistyksiä, joiden hallitus päättää rahoitettavista hankkeista oman alueen kehittämisstrategian pohjalta.

Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi yhdistykset, alle 5 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Yksityiskohdat ja tukiprosentit vaihtelevat ryhmittäin, ja ne saa omasta Leader-ryhmästä. Yksi käytännön etu kannattaa panna merkille: Leader-ryhmien neuvontapalvelut ovat maksuttomia, eli hankeidean voi käydä läpi asiantuntijan kanssa, ennen kuin kirjoittaa hakemuksesta riviäkään.

Päätöksen tekee paikallinen hallitus

Leader-rahoituksessa on yksi piirre, joka kannattaa ymmärtää hakemusta kirjoittaessa. Leader Suomen kuvauksen mukaan ryhmän hallitus valitaan kolmikantaperiaatteen mukaisesti. Kolmasosa jäsenistä edustaa paikallista julkista hallintoa, toinen kolmasosa paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä ja viimeinen kolmasosa alueen asukkaita. Päätöksen hankkeestasi tekevät siis oman seutusi ihmiset alueen oman strategian pohjalta. Siksi hakemuksessa kannattaa kertoa konkreettisesti, mitä hanke tuo alueelle, eikä vain mitä se tuo omalle yritykselle.

Maaseutua on enemmän kuin luulisi

Moni pienyrittäjä ohittaa Leader-reitin siksi, että pitää omaa kotipaikkaansa liian kaupunkimaisena. Ruokaviraston mukaan Suomesta 95 prosenttia on maaseutua, joten tukikelpoisia ovat lähes kaikki alueet. Vain sisemmät kaupunkialueet ja suurin osa ulommaisista kaupunkialueista on rajattu tuen ulkopuolelle. Alueen voi tarkistaa Ruokaviraston sivuilta löytyvältä maaseutualueiden kartalta, ja epäselvässä tilanteessa asian voi kysyä suoraan alueen elinvoimakeskukselta tai Leader-ryhmältä.

Millaisiin kehittämistoimiin tukea tyypillisesti haetaan

Maaseudun yritystuet jakautuvat kolmeen ryhmään: käynnistystuki, kehittämistuki ja investointituki. Pienyrityksen näkökulmasta kiinnostavin on yleensä kehittämistuki, jolla ostetaan ulkopuolista asiantuntija-apua. Ruokaviraston mukaan kehittämistukea voi käyttää esimerkiksi liiketoimintaan valmentavan neuvonnan ostamiseen, tuotekehityshankkeisiin, tuotannon pilotointiin, markkinointisuunnitelman laatimiseen, koemarkkinointiin, kansainvälistymisselvitykseen ja muuhun asiantuntija-apuun.

Huomaa, mitä listalla on ja mitä ei. Markkinointisuunnitelman laatiminen on mainittu, kotisivujen tekeminen ei. Sivusto voi joissain tapauksissa olla osa laajempaa kehittämiskokonaisuutta, mutta se on nimenomaan se kysymys, joka kannattaa esittää rahoittajalle ennen hakemusta. Vastaus riippuu hankkeen kokonaisuudesta, alueen strategiasta ja käsittelijän arviosta, eikä sitä voi päätellä etukäteen netistä.

Rahoittaja määräytyy pitkälti hankkeen koon mukaan. Ruokaviraston hakuohjeen mukaan Leader-ryhmästä haetaan tukea, kun kyse on mikroyrityksestä tai 5 000 euron ja 100 000 euron välille sijoittuvasta investoinnista tai kehittämishankkeesta. Elinvoimakeskuksesta tukea haetaan silloin, kun investointi on 10 000 euron ja 1 500 000 euron välillä.

Näin haku etenee pääpiirteissään

Ruokavirasto kuvaa maaseudun yritystuen haun omassa ohjeessaan vaihe vaiheelta. Pääkulku on tämä:

1. Älä aloita hanketta. Älä hanki mitään äläkä tee sitovia sopimuksia hankkeeseen liittyen, ennen kuin hakemus on lähetetty.
2. Tutustu ohjeisiin ja valintakriteereihin. Rahoitettavat kohteet valitaan valintakriteerien perusteella, ja Leader-ryhmillä on omat kriteerinsä.
3. Ota yhteyttä rahoittajaan. Ota yhteyttä oman alueesi elinvoimakeskukseen tai Leader-ryhmään ja varmista, kummasta tukea haetaan.
4. Tarkista Hyrrä-oikeudet ja täytä hakemus. Hakemus täytetään sähköisesti Hyrrä-asiointipalvelussa, ja asiointi edellyttää oikeita valtuuksia.
5. Allekirjoita ja lähetä hakemus. Lähettämisen jälkeen hankkeen voi aloittaa omalla riskillä, mutta rahoitus varmistuu vasta päätöksellä.
6. Odota päätöstä ja hae maksua. Päätökset tehdään valintajaksoittain, ja tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan.

Viimeinen kohta yllättää usein. Tuki maksetaan jälkikäteen, eli kustannukset maksetaan ensin itse ja korvausta haetaan sen jälkeen erillisellä maksuhakemuksella. Hankinta maksetaan siis omasta kassasta myös silloin, kun myönteinen päätös on jo saatu.

Aikatauluun kannattaa varautua myös siksi, että päätöksiä ei tehdä saapumisjärjestyksessä vaan jaksoissa. Ruokaviraston ohjeessa valintajaksot ovat 16.10.–15.1., 16.1.–15.3., 16.3.–15.5., 16.5.–15.8. ja 16.8.–15.10., ja Leader-ryhmillä on lisäksi omat jaksonsa. Jos hakemus lähtee juuri jakson alussa, päätöstä odotetaan pisimpään. Tämä kannattaa ottaa huomioon, jos sivuston julkaisulle on olemassa jokin kiinteä takaraja, kuten kausiluonteisen toiminnan alkaminen.

Mitä hakemukseen yleensä tarvitaan

Hakemuksen ytimessä on hankesuunnitelma, jossa kuvataan suunnitellut toimenpiteet aikatauluineen ja kustannuksineen sekä hankkeella tavoiteltavat tulokset. Elinvoimakeskus listaa liitteisiin muun muassa selvityksen omarahoitusosuudesta, hankkeen toteuttamiseen tarvittavat luvat ja tarjoukset ulkopuolisista asiantuntijapalveluista ja investoinneista.

Tuo viimeinen kohta koskee myös kotisivuja, jos ne ovat osa hyväksyttyä hanketta. Rahoittaja haluaa nähdä kirjallisen tarjouksen, josta ilmenee työn sisältö ja hinta. Me annamme sellaisen tarjouksen maksutta, ja voit lisäksi pyytää maksuttoman esikatselun ennen kuin sitoudut mihinkään. Esikatselu on maksuton eikä siihen liity tilausta tai sopimusta. Varmista silti rahoittajalta ennen sen pyytämistä, ettei se ole hänen tulkinnassaan hankkeen aloittamista.

Tärkein sääntö: älä aloita ennen hakemusta

Jos tästä artikkelista jää mieleen yksi asia, olkoon se tämä. Elinvoimakeskuksen ohjeen mukaan avustusta on haettava ennen hankkeen aloittamista, ja jos hanke on aloitettu ennen hakemuksen jättämistä, hakemus hylätään.

Tarjouksen pyytäminen ja vertailu ovat eri asia kuin tilaaminen, eikä niitä ole listattu aloittamiseksi. Rahoittajan käsittelijä tekee kuitenkin tulkinnan tapauskohtaisesti, joten varmista rajanveto häneltä, ennen kuin etenet. Käytännön järjestys on siis selkeä: pyydä tarjoukset, jätä hakemus, odota päätös ja tilaa vasta sitten. Jos harkitset samalla vanhan sivuston uusimista, aikataulu kannattaa sovittaa hakujaksoihin, ja kotisivujen uusimisen perusteet on hyvä miettiä valmiiksi jo hakemusvaiheessa.

Paljonko kotisivut maksavat ilman tukea?

Moni kysyy tukea siksi, että yrityksen nettisivujen hinta tuntuu etukäteen epäselvältä. Kotisivut.fi-palvelusta saat sivut hintaan alkaen 350 € ja ylläpidon hintaan 25 €/kk, ja teemme työn puolestasi. Peruspakettiin kuuluu neljä sivua, ja näet esikatselun 1–2 arkipäivässä. Mitä kotisivupaketti yritykselle tavallisesti sisältää, on eritelty omassa artikkelissaan.

Ylläpidon 25 €/kk sisältää verkkotunnuksen, palvelintilan suomalaisella palvelimella, varmuuskopiot ja teknisen ylläpitotyön. Se on siis kuukausierä palvelusta, jota ilman sivusto ei pysyisi verkossa, eikä erillinen kotisivun vuokra. Vaihtoehtoja on toki muitakin: valmiit sivupohjat ja generaattorit ovat halpoja, mutta rakennat ja ylläpidät sivut silloin itse, ja lopputulos näyttää helposti valmispohjalta. Toisessa päässä ovat toimistoprojektit hintaluokassa 1 500–5 000 €. Olemme näiden välissä. Lisää aiheesta kotisivujen hinnoista ja pienen budjetin etenemisestä.

Kun hinta on tiedossa, tuen merkitys asettuu oikeisiin mittasuhteisiin. Pienyrityksen kotisivut ovat investointi, jonka takaisinmaksu tulee löydettävyydestä ja yhteydenotoista. Jos yrityksesi ei löydy Googlesta, tuki ei korjaa sitä, mutta toimivat sivut korjaavat.

Usein kysyttyä

Saako kotisivujen tekemiseen julkista tukea?

Yrityksen kehittämisavustusta ei myönnetä myyntiin ja markkinointiin, ja elinvoimakeskus mainitsee esimerkkinä nimenomaan verkkosivujen tekemisen. Maaseudun yritystukien puolella sivusto voi joskus liittyä laajempaan kehittämishankkeeseen, mutta ratkaisu tehdään tapauskohtaisesti. Kysy asia omalta Leader-ryhmältäsi tai elinvoimakeskukseltasi, ennen kuin teet mitään.

Mistä ELY-keskusten yritysrahoitusta haetaan nyt?

ELY-keskukset lakkasivat vuoden 2026 alussa, ja niiden tilalle tuli kymmenen elinvoimakeskusta. Yritysrahoitus haetaan nykyään elinvoimakeskuksesta. Vanha osoite ely-keskus.fi ohjautuu elinvoimakeskusten sivustolle, joten vanhalla hakusanalla löytää edelleen perille.

Kuka voi hakea Leader-rahoitusta?

Leader Suomen mukaan rahoitusta voivat hakea esimerkiksi yhdistykset, alle 5 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Hankkeen tulee vastata oman Leader-ryhmän kehittämisstrategian tavoitteita, ja ryhmiä on Suomessa 52 sekä lisäksi Leader Åland Ahvenanmaalla.

Voinko tilata kotisivut jo ennen tukipäätöstä?

Tämä on artikkelin tärkein kohta. Hanke katsotaan aloitetuksi jo tilauksesta, sopimuksesta tai maksusta, ja jos hanke on aloitettu ennen hakemuksen jättämistä, hakemus hylätään. Pyydä siis tarjous ja jätä hakemus ensin, äläkä sitoudu mihinkään ennen sitä.

Mitä hakemukseen tarvitaan toimittajalta?

Elinvoimakeskus listaa hakemuksen liitteisiin tarjoukset ulkopuolisista asiantuntijapalveluista ja investoinneista. Käytännössä rahoittaja haluaa nähdä kirjallisen tarjouksen, josta ilmenee työn sisältö ja hinta. Saat meiltä sellaisen tarjouksen liitteeksi maksutta. Sama pätee muihinkin kilpailutuksiin, ja mitä ostaja niissä sivustolta etsii, on käyty läpi artikkelissa yrityksen verkkosivut tarjouskilpailussa.

Yhteenveto: kysy rahoittajalta, ennen kuin tilaat

Julkista rahoitusta on tarjolla pienyrityksille myös pienemmillä paikkakunnilla, mutta se on suunnattu kehittämiseen ja investointeihin, ei markkinointiin. Elinvoimakeskusten kehittämisavustus sulkee verkkosivujen tekemisen ulkopuolelle omassa ohjeessaan, ja Leader-reitillä ratkaisu tehdään hankekohtaisesti. Siksi ainoa luotettava tapa saada vastaus on kysyä omalta Leader-ryhmältä tai elinvoimakeskukselta, ja neuvonta on maksutonta.

Järjestys ratkaisee: pyydä tarjous, kysy rahoittajalta, jätä hakemus ja tilaa vasta päätöksen jälkeen. Me annamme tarjouksen hakemuksen liitteeksi ja näytämme pienyrityksen kotisivut esikatseluna, ennen kuin päätät mitään. Hyvien yrityskotisivujen sisältö ja ylläpidon sisältö kannattaa käydä läpi jo hankesuunnitelmaa kirjoittaessa, koska ne ovat juuri niitä asioita, joita rahoittaja kysyy kustannusarvion perusteeksi.